Vähän tuossa jo päätin että keskityn kite touhuihin ja jätän ultimaten pelaamisen vähemmälle. Ei sitä viikonloppuisin millään kerkeä molempia. Parin viikon päästä on kuitenkin yhden viikonlopun Manila Spirits -turnaus, johon tulee ympäri Aasiaa joukkueita. En ensin aikonut pelata, mutta en sittenkään malta pysyä poissa kentiltä -- on se vaan niin mukavaa touhua ja leppoisaa porukkaa.
Meidän oma joukkue, TODA, ei tuonne saanut joukkuetta. Tänään olin Filippiinien maajoukkueen 2. joukkueen (vähän niinkuin 1. joukkue "leftovers" ja satunnaisia pelaajia) treeneissä "try out" meiningillä. Eilisistä fribatutun häiden jatkoista huolimatta (huuh) esitin tarpeeksi hyvää pelaamista ja kelpuuttivat mut porukkaan. Ihan kiva, tulossa parin viikon puristus vähän tiukempaa treenaamista. Ja vihdoin ihan kunnollisilla kentillä, ykkösmaajoukkueen kanssa.
Sen jälkeen sitten taas joka viikonloppu tarkoitus päästä kiteilemään. Tässä kuvia viime viikonlopulta Puerto Galerasta, Tabinaystä. Tutulla on tuolla rannalla talo, ja perjantaina ja lauantaina oli hyvää 10-15 solmun tuulta. Sujui mainiosti, ekaa kertaa ilman opettajaa.
Stefan and Jokes, my excellent kite caddies: Maraming salamat!
Kuvat: Jokes (Joanna Guillen)
Meikkis kantamassa 15 metrin leijaa | Minä ja mainio kite caddie Stefan
Leijan lähetys, minä vasemmalla vedessä ja Stefan pitää leijaa | Leija ilmassa, eikun vetämään!
Tabinayn beach oli ainoastaan mun käyttämä, mitä nyt yksittäisiä kävelijöitä oli rannalla
Lähitalojen lapset olivat vähän turhankin kiinnostuneita mun leijasta ja kamoista
Semmoinen firma kuin Finn Del toimittaa Manilaan (ja vähän muuallekin) suomalaisia elintarvikkeita. Jopa ruisleipää, vakuumipakattuna. Ja olis niillä Oltermanniakin. Mahtavaa, suomalaisen selviytymispaketti! Me likes!
2 kommenttia:
Nättii meininkii, oot hurahtanu leijalautailuun näimmä ihan täysin. :)
Netissä oli muistaakseni jotain muitakin tollasia firmoja ku suomalaista kamaa toimittaa pitkin maailmaa. Ainakin yhdestä taisi löytyä kaikenlaista salmiakista mämmiin, jos tulee semmonen hinku. Eiköhän kuukkeli löydä jos tarve on. :D
Moro Härbä! Joo, hurahtanu mikä hurahtanu. Seuraavaksi pitäis opetella vastatuuleen luoviminen ja sitten pääsee opettelemaan hyppyjä.
Yksi tuttu Boracaylta juuri hehkutti että siellä oli semmosta 18 m/s tuulta ja jampat hyppäsivät parhaimmillaan 15 m korkeuteen! Whoa. :) Ja mitä videoista olen nähnyt, ei tuo 15 varmaan ollut edes liioiteltu luku.
Ruisleivällä ja salmiakilla mä pääseen jo pitkälle. Mämmiä en kaipaa. :)
Lähetä kommentti