Kartingia

Jee, vihdoin on mennyt mahatauti kokonaan ohi! On se vaan kiva kun perus ruumiintoiminnot menee ihan silleen ajattelematta ja normaalisti.

Eilen oltiin illalla duunikaverin kanssa ajamasa kartingia, se kun harrastaa noita enemmänkin. Enpä ollut ennen kokeillut, piti tulla toiselle puolelle palloa tämäkin kokemaan. Eikä mikään hassumpi kokemus, vaikka vaan yksin paranteli kierrosaikaansa -- voin arvata että olisi kova meininki jos porukassa pääsisi vääntämään ja tulisi ohitukset mukaan leikkiin!

Tommonen halliin rakennettu rata, jossa pieni osuus myös ulkona. Hinta oli tälle leikille muuten noin 9 € / 12 min, eli ei mitään ilmaista, etenkään paikalliseen hinta-tasoon nähden. Pari settiä tuli väännettyä ja kyllähän siinä kokoajan kierrosajat parani.

Tuossa vasemmalla auto tulee sillalta alas.

Hallin ulkopuolella oli vielä tällainen muutaman mutkan osuus.

Olosta ja torilta vielä pari kuvaa

Lauantainen pieni kuume muuttui sitten mahataudiksi, ja vieläkin on varsin huono olo. Eilen aloin syömään tuollaisia ilmeisen tehokkaita lääkkeitä ja olo on kyllä tasaisesti ollut paranemaan päin siitä lähtien. Ehkä sitä huomenna jo pääsee kämpästä johonkin liikkeellekin. Ei siis ihan voittajafiilis ollut lähipäivinä, etenkin sunnuntain lähinnä kieriskelin hikisenä sängyssä, kiirehdin vessaan, näin painajaisia ja ihmettelin miten paljon voi mahaan sattua. Mutta nyt jo kirkkaasti voiton puolella, kyllä se tästä.

Nämä kuvat 17. päivän torilta, 24. jäi väliin. Se on siis joka lauantainen traditio tossa viereisessä puistossa.

Kohtuullisen tuoretta hedelmä-'pirtelöä', tämä on ihan mun suosikki!

Jos joskus pitäisi miettiä nimi kojulle, joka grillaa kokonaista lehmää ja myy siitä palasia, niin Wholly Cow olisi kyllä hyvä vaihtoehto! Ja katsokaa miten iloisia lehmiä tuolla lentelee taustalla.

Ai niin, kommenttikisassa Härtsi on tullut takaa ohi ja siirtynyt selkeään johtoon 25 pisteellä, Kikka ja Heidi toisena 15 pisteellä. Tiukkaa on! Kokonaistilanne Google Docsissa.

Kirkossa ja ruokaa töissä

Ihan aluksi: Höh mikä olo. Pukkasi tämmöisen flunssan, ja varmaan pieni kuume on päällä. Jaksoin sentään tänään käydä paikalla kun tuli tsäänssit nähdä Filippiiniläinen katolilainen ristiäisjuhla. Sen jälkeen oon maannut kämpillä ja torkkunut... Ehkä se tästä. Kirkosta bongasin tämmöiset helmet detaljit, Holy Water ja Holy Oil -astiat. Seremonia oli muuten kokonaan englanniksi, eli maan toisella virallisella kielellä.

Työpaikoilla on täällä semmoinen tapa, että jos jollain on syntymäpäivä, niin hänelle napsahtaa nakki tarjota lounas kaikille. Ainakin meillä duunissa käytännössä tämä on hoidettu niin että juhlakalu tilaa jotain sapuskaa toimistolle.

Tossa viime viikolla oli yhden kaverin viimeinen työpäivä meidän toimistolla, ja sen kunniaksi tuli sekä lounas että "välipala", joista jälkimmäinen sisälsi myös nestemäistä tarjottavaa.

Tämmösiä välipaloja tarjottiin iltapäivästä: Isossa astiassa nuudeli-katkarapusettiä nimeltä Pancit, ettei olis ollut tarkemmin Pancit Malabon. Ei hassumpaa! Ja noita lihatikkuja kutsuttiin yksinkertaisesti nimellä Barbeque, mikä taitaiskin olla suora englanninkielinen kännös sanalle "Kebab"? Nam.

Oli kuulemma oikein perus-Filippiiniläistä istuskella luovasti säädetyn "pöydän" ympärillä ja juoda niin että yksi lasi kiertää. Ja myös erittäin mukavaa.

Ostarilla

Tuossa kävelymatkan päässä on kaiketi Filippiinien parhaat ostarit (Landmark, Greenbelt ja Glorietta ja ympäröivät isot rakennukset). Ja niissä on kyllä näköä ja kokoa, jopa Turun Hansakortteli kaikessa suuruudessaan jäänee kakkoseksi. En oo kyllä vielä varma kun en ole oikein hahmottanut tuota kokonaisuutta. Ja maailman kolmanneksi suurin ostari*, Mall of Asia, olis kanssa tuolla vähän kauempana. Sen tsekkaaminen on vielä "to-do" listalla.

Kävelymatkasta muuten, aika jännä pointti että täällä ihmiset kävelee paljon hitaammin kuin Suomessa. Kuuma ilmasto ehkä tekee kävelyn rytmistä hitaamman -- Suomessahan sitä jäätyisi kuoliaaksi jos ei kiiruhtaisi. Samasta syystä paikallisille nuo ostarit eivät ole kävelymatkan päässä, vaan taksilla tai Jeepneyllä pitäisi matka taittaa, jos nyt ei ihan ole hätätapaus.

Toisaalta jokusen vuotta sitten Moskovassa huomasin miten olin aina jaloissa, koska ihmiset kävelivät joka paikassa niin vauhdikkaasti. Jotenkin silloin yhdistin tuon nopeuden suurkaupungin sykkeeseen, mutta ei näköjään aukoton teoria. Silloin oli kyllä Moskovassakin lämpötila 30 lähellä, kunnon kesähelteet, mutta jostain syystä perusrytmi oli siellä kovempi kuin Turussa. Vai Suomessa? Onkohan Suomessakin eri nopeuksisia alueita?

Pari yleiskuvaa fiinimmän tasoisesta ostarista:

Ja, ihan päällikkö: Sieltä sai ostettua frisbeen! Eikä mitä tahansa lättyä, vaan Discraftin 175 grammaisen Ultra-Starin. Ostin ilmeisesti urheiluliikkeen "lisäpisteestä" käytävältä, ja jouduin tyytymään valkoisen sijaan neonkeltaiseen. Aika epäkorrektia, mutta ihan helmee. Hinta oli 675 PHP, eli semmoset 10,40 € -- inan halvempaa kuin Suomessa urheiluliikkeessä.

*) Forbesin artikkelin mukaan

Lentokoneviihde

Tuossa kun tänne lentelin, niin kovasti mietin että mitä sitä lentokoneessa tekisi. Läppärissä ei akku kestä kuin maksimissaan nelisen tuntia, eli ehkä yhden leffan ehtisi katsomaan ja toisen silleen, että loppuratkaisu jää juuri näkemättä.

Muutamat kirjat tuli sitten ostettua, Jenkin avustuksella koska ei oikeastaan hajuakaan mitä sitä voisi ihminen lukea (paitsi Amazonista tilattuna wannabe-entreprenöörinörtti -kirjoja).

Astelin sisään Finnairin uudehkoon A340:n, ja whoa, joka penkin taustassa oli oma näyttö, josta sai haluamaansa viihdettä! Eli se niistä kirjoista, meikkis katsoi yhden leffan ja kaikenlaisia sarjoja. Oli siinä jotain pelejäkin.

Laatusarjoja!

Emailiä ja SMSiä sai tuolta myös lähtemään, pitihän se tietenkin kokeilla näin IT-nörttinä. Ja lähtihän se, luonnollisesti parin taalan maksua vastaan. Tekstiviestin vastausta en kyllä saanut tuonne asti, vaikka sekin pitäisi olla mahdollista. Tommonen kalikka oli käsinojassa piilossa, toisella puolella simppelimpi "media" näppis.

Tässä näkyy Hong Kongin lentokenttä, eli ollaan just perillä. Normaalia "missä mennään" kuvaa sai siis myös näkymään noille näytöille.

Ja hitto, musapuolella myös Kingston Wallia!

Kelpais myös Härtsille, nää systeemit pyöri Linuxilla. Mistä syystä ne tietenkin jouduttiin boottaamaan kertaalleen alkuun ennenkuin homma alkoi toimimaan. Eikös se niin ole että halvalla ei saa hyvää, niin mitä sitten ilmaiseksi? ;)

Linux bootup

Pyykkipäivä

Tylsää peruselämän dokumentointia. Jee! Tänään oli taas pyykkipäivä, meinasi loppua puhtaat vaatteet. Mitäs sit tehrään? Otetaan hissi 2. kerrokseen ja tiputetaan pyykit tänne:

Ja seuraavana iltana saa takaisin tämmöisen siististi viikatun paketillisen puhtaita vaatteita. Kiitettävän tehokas systeemi, kun on samassa talossa tuo pesula. Tämän pienen setin pesetys maksoi huikeat 45 PHP, eli noin 0,80 €. Kelpaa!

Tänään tuli taas hetken aikaa vettä ihan huolella, olin kämpillä joten dokumentaatio taas ikkunasta ulos. Mutta tästä tuli musta aika makea kuva -- duunarit palasi muutamassa minuutissa sateen lakattua rakennustelineille:

Ja vielä yksi kuva, tähän en edes yritä keksiä aasin siltaa. Mitä jos haluaisi mennä 13. kerrokseen?-)

Kommenttikilpailun tilanne

Mikä hiton kommenttikilpailu?

"Kommenttikisa: Eniten fiksuja kommentteja mun blogiin kirjoittaneelle juhannuksen aikoihin palkinnoksi jotain filippiiniläistä! Ala osallistumaan jo heti nyt, ja VOITA!"

Pisteistä, säännöistä, tuloksista ja niiden mahdollisesta julkistamisesta päätetään diktatoorisesti. Tässä vaiheessa mennään erittäin eksaktilla "pisteitä per kommentti" -algoritmilla. Jos, ja kun, kommenttien määrä räjähtää käsiin, siirrytään mahdollisesti suoraan PeTu* eli RaHi** määrittelyyn kokonaistuloksen osalta.

Johdossa kikka, heti perässä juha ja heidi.

kikka 15
juha 10
heidi 10
härbä 6
timaho 6
artsila 5
piit 5

Kokonaistulokset nähtävillä Google-tiliä käyttäen täällä.

*) Perstuntuma
**) Ravista hihasta

Kaupunkikuvei

Vähän kuvia toimiston viereisestä tornitalosta, Filippiinien hienoimpia toimistotaloja. Olimme siellä eilen lounaalla, ja hinta ei päätä huimannut: Supersiisti lounasravintolakeskittymä (Food Court), Korealaisesta mestasta kahden annoksen lounas (oli vähän nälkä, kana + tofu :) ), hinta noin 2,70 € juomineen!

Tän näköistä täällä suunnilleen on, tässä kämpän ja toimiston ympärillä. Laittakaa muuten ihmeessä vinkkejä siitä mitä pitäis kirjoittaa/kuvata, tiedä vaikka ottaisin onkeeni. Tai ainakin nauran räkäisesti päin naamaa. ;)

Ja pieni disclaimer: Ei ole tarkoituskaan olla mitään valokuvataiteen helmiä, vaan julkaisukynnys on matalalla ja kamaa tulee täten tuuttiin riittävästi.

Salakuva viereisen pöydän syöjistä.

Katumeininkiä, huomatkaa risteyksen toisella puolella vihreä Jeepney. Niistä lisää jahka olen tuota paikallista ihmettä kokeillut itse.

Kesä meni ja sateet tuli

Lähipäivinä on pariin otteeseen satanut oikein kunnolla -- kesä on loppu ja sadekausi alkaa. Varsinaiset myrskyt (trooppiset taifuunit) ovat vielä enimmäkseen kiertäneet Manilan, mutta esim. lauantaina ropisi oikein kunnolla kun sadealueen reuna pyyhkäisi tästä yli. Semmoisia tunnin-parin tiukkoja kuuroja. Mikä näppärintä, taksikuskeille sade on jostain syystä oiva tekosyy siirtyä kaljalle ajamisen sijaan, juuri silloin kun ihmiset tarvitsisivat takseja eniten. Tai tekosyyn tausta on se että kadut tulvivat kun vettä tulee tarpeeksi, mutta esim. tässä Makati Cityssä ei tuosta oikeasti ongelmaa ole.

Sateet periaatteessa viilentää kaupungin, mutta tänään oli kyllä päivällä taas lämpötila siinä 35 huitteilla. Illalla tuli pientä sadekuuroa, ja laskihan se lämpökin silloin vähän inhimillisemmäksi. (Lue: Tämän miehen keho ei ole vielä ihan tottunut tähän lämpöön.)

HUOM! Luvassa lähipäivinä: Äärimmäisen mielenkiintoinen katsaus kommenttikilpailun huikean tiukkaan tilanteeseen.

Ei ole tarttunut kortille kunnon sadekuvia vielä, koska kännykän esiin kaivaminen ei ole ollut ihan ensimmäinen juttu mitä on silloin miettinyt. Parit pilviotokset:

Tummia pilviä kaupungin yllä auringonlaskun aikaan -- näkymä mun ikkunasta.

Ja ikkunasta toiseen suuntaan näkymä, eipä nää pilvien värileikit toimi ihan niin hyvin kuvassa kuin livenä.

Lauantai: Tori ja vähän baareja

Kämpän viereisessä puistossa oli eilen aamulla tori, tuli ostettua vähän tuoreita hedelmiä ja aamupalaa. Hauska rento meininki.

Tori tunnelmaa

Turistin näköinen valkoinen mies juo kookosta, joka on tyylitellysti leikattu muotoon.

Illalla oltiin parin duunikaverin (suomalainen Pasi ja kanadalainen Gavin, asuneet filippiineillä 16 ja 8 vuotta) kanssa vähän kiertelemässä paikallista yöelämää. Hämmentävää, mutta täällä on varmasti niin monennäköistä baaria että jäi pintaraapaisuksi kokonaisuudesta. Oluen hinta siinä 1 - 2,5 € riippuen paikasta, ja drinkit (rommikola, gintonic) samoissa hinnoissa. Ja nämä eivät olleet mitään kaupungin halvimpia paikkoja, jos ei kalliimpiakaan!

Ihan päällikkö kirjoitusasu (sanoimme siis nimemme pool-pöytää hoitaneelle tytölle): Pelaamassa Asmo vs. Gavin. Eli Osbomb ja Kelvin. Jep!

Ja tää oli sitten sen kokoinen kaupunki, että nuuskaakin on myynnissä. Kaikkialle ne ruotsalaiset kerkee!

Iltakävely katolle

Laitanpa samantien jakoon nämä kuvat. Äsken tuli käveltyä portaita tuonne katolle, just ennen kuin uima-allas osasto menee 22:lta kiinni. Lämpöä vähän pukkasi, 17 kerrosta ylöspäin, kämppä onkin siis 11. kerroksessa... Lämpötila ulkona näin yön tullen ilmeisesti noin 26 tai 28.

Näkymä katolta viereiseen puistoon -- tuolla on huomenna aamupäivällä markkinat.

Iso kaupunki yössä. Sais olla joku kunnon kamera niin voisi saada aika asiallisia tämäntapaisia kuvia. Kännykän optiikka ei oikein sovellu yökuviin...

Ja se paljon hehkutettu uima-allas, yön pimeydessä.

Internet @ koti

No nyt tuli nettiyhteys kotiin, eli pääsee päivittelemään blogia tiuhemmallakin tahdilla. Jos vaan joku sitä lukisi... Eikä tartte enää ollenkaan mennä ulos pelottavaan maailmaan, senkun kotona sufffaa netissä. ;)

Tämmösen antennin laittoivat ilmastointilaitteeseen kiinni, varmaan joku kännykkäverkkoa hyödyntävä systeemi. Kuulemma max 600 m saa olla matkaa tukiasemaan, haiskahtaa 3G:ltä.

Oih, intternetyhteys. Bitit senkun kiitää!

Asmo @ Manila

Tiistaina 6.5. kello 12:00 lähti Turusta bussi, sitten 17:10 (vähän myöhässä) lento kohti Hong Kongia. Siellä oli reilusti vaihtoaikaa ja piti ulkona käydä sen verran että hengitin vähän paikallista ilmaa. Sekä otin parit räpsyt, korkea kaupunki!

Kentän takana näkyy niitä korkeita taloja.


Muuten Hong Kongin kenttä oli kuin mikä tahansa missä on tullut pyörittyä, paitsi että tekstit oli kiinaksi...

Siitä sitten Cebu Pacificin kyytiin ja 13:30 paikallista aikaa Manilassa lentokentällä. Mua tultiin vastaan kentälle, eli helppo oli saapua. Siitä sitten taksilla ytimeen. Vajaa vuorokausi lähdöstä saavuin kämpille Manilassa, aikaerohan on sen 5 tuntia. Lämmintä (joku 32 astetta) ja kosteaa. Tsekkasin kämpän sekä toimiston, ja ihmettelin miten kaupunki voi olla jopa isompi kuin Turku! Kuulemma 25 miljoonaa on arvio metropolialueen asukasmäärästä, virallinen luku kymmenisen miljoonaa vähemmän. On siinä populaa.
Kämppä ja toimisto sijaitsee Filippiinien isoimmassa business-keskittymässä, ja tässä ympäristössä on korkeita taloja ja varsin siistiä. Matkalla kentältä näkyi kyllä monenlaista asutusta ja "maisemaa". Katolta näkyy vastaavan tapaisia pilvenpiirtäjäkeskittymiä monessa suunnassa ja asutusta silmänkantamattomiin (etenkin nyt vallinneessa saastepilvisyydessä, kun silmänkantama on huomattavasti pienempi kuin kirkkaalla säällä).

Näkymä katolta pohjoiseen.

Näkymä mun ikkunasta.

Tällä hetkellä lähinnä hämmentynyt fiilis, lennolla ei tullut nukuttua kuin noin tunti että sekin varmaan painaa. Päivän lopuksi oltiin äsken sentään nauttimassa talon katolla uima-altaasta sekä saunasta -- ja tietenkin kylmästä oluesta. Sit tutimaan... Netti tulee kämpille vasta perjantaina, tai silloin aikaisintaan jos se nyt filippiiniläisellä tarkkuudella kerralla kuntoon saadaan, vasta toimistolta torstaina tämä posti tuli postattua vaikka eilen jo kirjoittelin iltafiiliksiä.

Ai niin, Saunalahti ei jostain syystä halua täällä toimia vaikka roaming pitäisi olla ihan ok. Eli jos ootte laittanut siihen tekstareita niin älkää ihmetelkö jos en vastaa. Mulla on paikallinen SIM myös nyt käytössä, laittakaa tänne viestiä jos haluatte numeron, tai kattokaa Facebookista.

Lentoi ja Wapui

Lennot tuli "jo" ostettua, Finskillä lähtö tiistaina 6.5. klo 16:50 Helsingistä Hong Kongiin. Siitä Manilaan Cebu Pasificilla, tuon alueen halpalentoyhtiö. Tämä on ilmeisesti ihan hyvä vaihtoehto, ei vaan saa ostettua varsinaisia jatkolentoja tuolle HKI-Hong Kong -setille.

Finskin osuus oli nyt 780 €, mutta voisi saada 500:llakin jonain päivinä. Ja Cebu oli 150 € (10 000 PHP), siitähän on semmoinen 1000 km vielä eli ei pitkä lentokaan. Molemmat hinnat siis edestakaisille lennoille.

Muuten lentoja saa Lufthansalta Keski-Euroopan kautta yhdellä vaihdolla, ja parilla vaihdolla Kiinan kautta.

Wappu oli ja meni. Tuli nähtyä paljon tuttuja ja kivaa oli, etenkin Wappupäivänä piknikillä. Ja aattona Pekkinen&Jokinen -residenssillä. Ja lakituksessa. Ja muutenkin. Nää kuvat meni vähän käteen, näköjään HTC:n asetuksen vähän pielessä. Pitää ehkä siirtyä taas tuttuihin ja turvallisiin Nokia-luureihin, kun ei vaan osaa...

Piknik-lokin unelma: vieressä grillit ylitäynnä makkaraa

Vähän jo tunnelman rauhoituttua muutama viuhahtaja piristi tunnelmaa -- kaikki valitettavasti miespuolisia. Ei paljon tästä kuvasta näy, mutta tämä kaveri viihtyi lavallakin aika pitkään Aatamin asussa.