perjantai 26. syyskuuta 2008

Autoilua Manilassa ja muualla

Välillä etukäteistekstiä tavallisen "olin tuossa viimeviikonloppuna.."-höpinän sijaan. Huomenna menen taas Subiciin, mutta tällä kertaa ei ole autollisia lähtijöitä, joten vuokrasin kiesin. Vähän jännittää, liikenne on täällä varsin kaoottista koto-Suomeen verrattuna. Onneksi enin matka selkeää moottoritietä, kunhan pääsee aamulla vaan ulos Manilasta niin kyllä se siitä.

Karttoja on tutkittu ja jopa vähensin lompakosta valmiiksi rahat muutamaan sataan pesoon. Eli jos tulee poliisin kanssa jotain sanomista (esim. siksi että töppäilee, tai siksi että näyttää poliisin silmissä rahakkaalta pokalta), niin voi heittää neuvotteluna että "OK, ota kaikki, enempää ei ole".

Tommonen pieni Toyota Vios, todella basic basic. Melkein uusi (vuoden/pari), mutta ei esim. keskuslukitusta, takalasinpyyhkijää eikä sähköikkunoita eikä trippimittaria*. 2000 PHP / päivä, noin 30 € siis. Varmasti jonkun auton olis halvemmallakin saanut, en niin hirveästi jaksanut tutkiskella.

Tankkaamassa kävin äsken, enkä vielä törmännyt kehenkään! Parin kilometrin lenkin sain tehdä yhdessä kohtaa kyllä että pääsin kääntymään vasemmalle...

*) Päivitys 29.9.: Oli siinä trippimittari, en vaan tajunnut ensin mistä sen sai näkyviin.

maanantai 22. syyskuuta 2008

Vedenalaisia kuvia Anilaosta

Menneenä viikonloppuna olin taas Subicissa kiteboarding-kurssia tekemässä. Tällä kertaa meitä opetti Belgiasta kotoisin oleva Frederic, mainio jamppa. Ihan putkeen ei mennyt tälläkään kertaa säiden suhteen, koska vain lauantaina oli tuulta ja sunnuntaina emme päässeet kuin vähän harjoittelemaan kelluttelua leijan kanssa ja muita pelastautumisjuttuja. Lauantaina kuitenkin peuhattiin koko päivä leijan kanssa vedessä ja kyllähän se vähän jo alkoi sujua. Seuraavaksi yrittämään laudan päälle, ehkä jo ensi viikonloppuna. Tänään tietenkin ainakin Manilassa on tuullut oikein kunnolla, semmoista se on kun joutuu toimistolla könyämään niin heti puskee kite-kelejä!

Subicista jotain kuvia tulossa, mutta niitä ennen sukelluskurssikaverin Genie Ranadan kuvia Anilaosta veden alta ja vähän päältäkin. Mietin tuon jälkeen että olishan sitä kiva olla omakin kamera vedenalaisia kuvia varten, saisi muistoja talteen ihan eri tavalla. Ehkä tulee hankittua, kun nyt pääsisi taas sukeltamaankin!


 

Ryhmän sukeltajia tutkimassa pohjan koralliriuttaa  |  Meikkis poseeraa ilman maskia


 

Jee, tuo keltaräpyläinen on minä!  |  Kaikenlaisia värikkäitä kaloja oli pällisteltävänä

 

Sukeltajia nousemassa pintaan, meikkis roikkumassa Banka veneen ponttoonissa  |  Kalaparvi ja sukeltaja


 

Koralliriuttaa ja kaloja, tässä näkyy vähän jo eri värejä korallissa  |  Meikkiksellä kaikki ok, kuten merkkikieli kertoo

Kuvat: Genie Ranada

perjantai 19. syyskuuta 2008

Pikaisesti Manilan nähtävyyksiä

Onpas taas vierähtänyt tovi siitä kun viimeksi tuli kirjoiteltua. Tämä teksti oli vähän niinkuin "unohtunut" julkaisemattomana, menkööt jakeluun näin pari viikkoa jälkijunassa. Huomenna ja sunnuntaina yritetään taas kitekurssia, siitä siis lisää ensi viikolla...
Sukellusmestoilta Anilaosta lähdimme Oskun kanssa maanantaina heti ensimmäisen sukelluksen jälkeen ammusella. Päivällä Manilassa kävimme katsomassa vähän paikallisia nähtävyyksiä. Taksilla ajettiin ensin rannan näköalareittiä Rizal-puistoon. Ihan kaunis ja hyvin hoidettu iso puisto tuolla Manilan lahden rannalla. Mikäs siellä ollessa kun keli oli mukava ja puistossa oli paljon ihmisiä piknikillä ja muuten vaan hengailemassa. Puiston nimi on José Rizalin mukaan, Wikipediassa lisäinfoa.
Tuolta kävelimme lähellä olevaan Intramuroksen kaupunginosaan, joka on 1500-luvun muureineen yksi harvoista (ehkä ainoa?) Manilan historiallisista nähtävyyksistä. Muureja ympäröivät vallihaudat on täytetty ja alueelle on rakennettu golf-kenttä. Matkalla tuli hyvä esimerkki megakaupungin kontrasteista: Golf kentän aidan ulkopuolella oli varsin siisti kukitettu pieni puisto, jonka käyttäjiä ainakin meidän sinne sattuessamme olivat pelkästään paikalliset liimaa imppaavat ihmiset. Ja heti ristikkoaidan takana hyväosaiset lämivät palloa.
Intramuroksen muurit olivat ihan vaikuttavat, kymmenisen metriä leveät, paikoitellen parikin kymmentä. Alue on 67 hehtaaria, joten muurin pituus kokonaisuudessaan noin 3 km, jos matematiikkani ei pahasti petä. Alueella on paljon kouluja ja vastaavia, mutta myös epämääräisiä kujia ja ihan joka paikkaan ei pimeän tullen halunnut enää mennä. Rakennuskanta muurien sisällä on myöskin monimuotoista, sisältäen iloisessa sekasotkussa kaikkien vuosikymmenien taloja. Toisin sanoen alue voisi olla vaikuttavampikin, muttei hassumpi näinkään.

Rizal-puistossa ja Intramuroksen muurilla

sunnuntai 7. syyskuuta 2008

Sukelluskurssi Anilaossa

Kitekurssin jälkeinen viikolla tuli melkeinpä kiire: Seuraavana viikonloppuna oli veli tulossa käymään ja sukeltamaan piti päästä, mutta sukelluskurssia olin vasta vähän aloittanut. Illat menivät siis uima-altaalla sukelluslaitteisiin tutustuessa ja etenkin erilaisiin yllättäviin tilanteisiin totuttelemisessa. Esimerkiksi siihen että joutuu "lainaamaan" ilmaa toisen laitteista ja että saa kaikki laitteet säädettyä käyttökuntoon myös veden alla. Mun aikataululla ei kauheasti teoriaa käyty läpi, mutta ihan hyvän tuntuman sain laitteisiin. Muut kurssilaiset olivat käyneet muutaman teorialuennon jo ennen kuin aloitin.
Osku tuli tänne perjantai-iltana ja lauantaiaamusta oli heti 05:00 lähtö kohti Anilaon kylän lähellä olevaa Planet Dive -nimistä sukellusresorttia. Mulla oli lauantaina ja sunnuntaina kurssiin liittyviä sukelluksia. Ensin ihan snorklausta ja märkäpuvun kanssa sopivien painojen testaamista painovyöhön; tarkoitus on että pääsee alaspäin mutta ettei uppoa turhan tehokkaasti. Lauantaina tehtiin lisäksi kaksi rannasta lähtenyttä laitesukellusta, lähinnä totuteltiin kontrolloimaan omaa kellumista hengityksen ja ilmaliivin kanssa. Sunnuntaina tehtiin yhteensä neljä sukellusta, ensimmäinen rannasta mutta kaksi seuraavaa ihan "oikeita sukelluksia" veneellä. Viimeinen vielä illalla Oskun kanssa rannasta koralliriutale.
Maanantaina teimme aamusta vielä reissun viimeisen ja parhaan sukelluksen. Mun kurssilaiset lähtivät kotiin sunnuntaina, eikä aamusta aikaisin ollut sukelluskeikalle muita kuin minä, Osku ja paikallinen "Dive Master", eli pienellä ryhmällä mentiin. Tällä sukelluksella oli todella komeita vedenalaisia maisemia, kävimme maksimissaan 35 metrissä ja näimme mm. vajaan metrin kokoisen merikilpikonnan. Näkyvyys kokoajan noin 20 metriä, tarkoittaen siis sitä että 20 metrin päästä vielä tyyliin tunnistaa kasvoja. Haita ei valitettavasti nähty, sellaisia 1,5 metrisiä riuttahaita olisi tuolla mahdollista päästä näkemään.
Kokonaisuutena mainio reissu ja upeat paikat. Heti resortin edessä avautui koralliriuttaa, näkyvyys oli veden alla 10-20 metriä ja vedenlämpö 29 astetta eli palella ei tarvinnut missään vaiheessa! Märkäpukuna riitti mainiosti ohut 3 millinen ja yksi sen eduista oli ettei aurinko päässyt polttamaan ihoa. Ja lisäksi koralliriutoilla erittäin paljon värikkäitä ja mielenkiintoisia kaloja ja korallieläimiä.
Laitan jakoon myöhemmin myös kurssikaverin vedenalaisia kuvia, jahka tulevat kehityksestä. Sitä odotellessa Oskun ottamaa dokumentaatiota sukellusreissusta:

Sukellurkurssi nousee vedestä rannalle iltasella ja lähtee aamulla veneellä kohti sukellusmestoja

Pari kuvaa sukellusta edeltävästä briefingistä, jälkimmäisessä mun kurssilaisia.

 
Tässä resortin laituri sekä suuri valkoinen valas näyttämässä että kaikki on ok ennen veteen menoa

Aurinko laskee resortissa ja turisti ostaa matkajuotavaa Batangasin linja-autoasemalla
Kuvat: Osmo Soinio