Rakas päiväkirja...
Nokkelimmat jo 29. päivän päivityksestä arvasivat: Selvisin hengissä autolla Manilan liikenteessä! Manilan ulkopuolella oli helppo ajaa, koska ajoin Filippiinien selkeimpiä ja uusimpia moottoriteitä, mutta täällä Metro Manilan alueella sai kyllä ajaa aika erilaisella taktiikalla kuin mihin Suomessa oli tottunut. Jonkun verran olin aiemmin istunut täällä autossa pelkääjän paikalla ja oli käsitys miten homma toimii. Paikalliset kuskit eivät paljon peileihin katso, joten kaikkeen kannattaa olla varautunut. Lisäksi esim. bussit kääntyvät leppoisasti isomman oikeudella kolmea kaistaa käyttäen ja muun liikenteen pysäyttäen. Eli katse eteenpäin ja silmät auki. Huomasin myös että oli selkeyttävä ajaa keskustassa inan nopeammin kuin muu liikenne, jolloin on kokoajan "ohituksessa" eikä tarvitse arpoa takaa tulevia autoja. Nopeudet täällä on keskustassa varsin maltillisia, harvoin edes 50 km/h, eikä kyllä moottoriteilläkään kukaan kauhean lujaa aja.
Eksyin aika totaalisesti yöllä kun tulin takaisin Manilaan. Oli mulla vähän karttoja, mutta ei se ollut ihan niin helppoa pimeässä ja kun kyltit on vähän mitä sattuu. Ei siinä sen ihmeempää; pysähdyin ja soitin pomolle, sain ohjeet ja löysin kotiin.
Kiteboarding kurssin kolman päivä tuli suoritettua ja olen nyt IKO:n lisensoima kiteboardailailija (?). Tuuli oli Subicissa hyvä ja pääsin useampaan kertaan laudan päälle tyyliin 100-150 metrin ajaksi. Matkaa lähinnä rajoitti se, että tuli liian lähelle rantaa, koska en vielä osaa luovia tuulta vasten. Muutamaan otteeseen otin lähdössä leijasta vähän liikaa tehoja ja lensin metrikaupalla vaakatasossa eteenpäin laudan jäädessä jonnekin taakse. :) Hauskaa touhua!
Pari kuvaa edellisestä kitesessiosta. Manfred, jonka kanssa suoritan kurssia, on muuten 68-vuotias. Ei hassumpi ikä aloittaa kiteboarding! Muuten Manfred harrastaa paljon purjelautailua, tuo itse asiassa maahan purjelautailu- ja kiteboardingkamoja.
Frederic (ope), Asmo ja Manfred (kamu) | Meikkis lekottelee pelastautumisasennossa
Vitsi kun tulee pitkä teksti, mutta kirjoitanpa nyt kun innostuin. Tässä pari kuvaa paikallisesta "metrosta" -- täällä on kaksi tupaten täyttä linjaa kevyitä paikallisjunia jotka menevät maantason yläpuolella. Varsin mukava ja nopea tapa liikkua, etenkin verrattuna ruuhka-aikana taksiin tai autoon. Nämä kuvat on otettu matkalla kotiin katsomasta suomalaista elokuvaa! Ja vieläpä lähes pelkästään komealla pampas-ruåtsilla puhuttua. :) Näyttivät Colorado Avenueta Eurooppalaisen elokuvan Cine Europe -festareilla, ja pitihän sitä tietenkin viedä paikallinen kaveri katsomaan suomalaista kulttuuria. Roxy jopa tykkäsi leffasta, tai sitten valehteli uskottavasti.
Turisti MRT:ssä | Näkymä MRT:n ikkunasta Pasig joelle
Mulla on eri mälsä taloyhtiö. Jokaiseen kämppään jaettiin tämä kiertokirje, jossa nimenomaisesti kielltään lamppujen, tonikalapurkkien, tupakantumppien, karamellipaperien, paperin, kondomien jne. heittäminen ikkunasta. Aika reiluu, ei tääl kans mitää kivaa saa tedä!
Auringon lasku toimiston katolta (28. kerros) | Kaiken kivan kieltävä lappunen
4 kommenttia:
Vaikka ollaankin ulkomailla, pitäis mun mielestä hiukan miettiä myös tuota käyttäytymistä. Katselin vaan tota listaa noista kamoista, mitä olet viskellyt alas sieltä luxuryresidecen terasseilta!!!
Eero, maassa maan tavalla, eiks jeh?! Aika hauskaa että olivat tosiaan kaikki mun rötöstelyt listanneet ihan eksaktisti tuohon.
Moi! Hauska kuulla, että olet kaikesta huolimatta edelleen elävien kirjoissa. Hyvä periaate toi että ajaa aina muita nopeammin, se pitäis opettaa jo autokoulussa kaikille.
Onks muuten se kitellä luoviminen vaikeeta, sujuuko se jo 68-v Manfredilta? Entäs näyttävät hypyt?
Yo!
Manfred on mun oppi-isä Filippiineillä ajamisen suhteen, vauhdikas ex-saksalainen. :D
Jos nimenomaan luovimista eli vastatuuleen etenemistä meinaat, niin en vielä päässyt niin pitkälle. Kaikenmaailman ultimatesarjoja on pitänyt yrittää voittaa niin ei ehdi kiteilemään!
Onhan se haastava laji päästä alkuun, kun kolme täyttä päivää vasta vei auttavasti laudan päälle. Leijaa on haastava ohjata. Pirun antoisaa kuitenkin, kovat poltteet päästä opettelemaan lisää.
Ilmoja en vielä ehtinyt kokeilla, ja Manfred ei ollut 3. päivänä mukana eli ei ole vielä päässyt laudalle.
Lähetä kommentti