Kattoos, taas meni melkein viikko eikä oo mitään tullut kirjoiteltua. Aika paljon tuli könyttyä taas viikolla officella, eikä jaksanut iltaisin enää nörtittää tämän median parissa.
Viikonloppuna tuli kokeiltua paria Filippiineillä mulle uutta aktiviteettia: Golfia ja ultimatea. Lauantaina oltiin CEO Arturon kanssa lämimässä palloa Army Golf Clubilla. Siisti ja hyväkuntoinen 9-reikäinen kenttä, ei ihan täysmittainen mutta enemmän par nelosia kuin kolmosia, pisimmät noin 300 jaardia. Lepposaa touhua, paikalliseen kulttuuriin ei esim. kuulu että pisteitä lasketteisiin. Eli ei sellaista tulosjännittämistä kuin Suomessa, ainakin itsellä. Caddie taisi merkata kyllä tulokset, mutta kun en erikseen kysynyt niin eipä tullut edes itselle talteen tai tietoon. Aurinko paistoi ja metsästä ei tarvinnut pelata.
Sunnuntaina sitten lähdin Alabangin kaupunkiin (ehkä 5 km päässä himasta, osa Metro Manilaa, muureilla erotettu rikkaiden asuinalue) etsimään ultimate-treenejä. Netistä paikallisen kattojärjestön sivuilta bongasin treeniajat, vähän kyselin meilillä ja eikun tikkana paikalle. Valitettavasti juuri viime viikonloppuna oli täällä ollut kesäkauden finaalit, ja nyt ultimate-porukka oli pitkää viikonloppua viettämässä Subicissa beach-turnauksessa. Eli ei ollut treenejä. Tapasin kyllä muutaman pelurin ja pääsin paiskomaan lättyä useamman kuukauden tauon jälkeen. On se vaa kivaa! Ja sain yhteystietoja ja muuta, eli ensi viikolla sitten uusiin treeneihin. Täällä on liitossa semmoset 1000 jäsentä, joista yli puolet Manilassa. Eli tällä alueella saman verran kuin Suomessa. Lajia on pelattu Filippiineillä kymmenisen vuotta, ja isoimmat kurgot ovat täällä vielä länsimaisia expatteja.
Viikonloppuna tuli kokeiltua paria Filippiineillä mulle uutta aktiviteettia: Golfia ja ultimatea. Lauantaina oltiin CEO Arturon kanssa lämimässä palloa Army Golf Clubilla. Siisti ja hyväkuntoinen 9-reikäinen kenttä, ei ihan täysmittainen mutta enemmän par nelosia kuin kolmosia, pisimmät noin 300 jaardia. Lepposaa touhua, paikalliseen kulttuuriin ei esim. kuulu että pisteitä lasketteisiin. Eli ei sellaista tulosjännittämistä kuin Suomessa, ainakin itsellä. Caddie taisi merkata kyllä tulokset, mutta kun en erikseen kysynyt niin eipä tullut edes itselle talteen tai tietoon. Aurinko paistoi ja metsästä ei tarvinnut pelata.
Sunnuntaina sitten lähdin Alabangin kaupunkiin (ehkä 5 km päässä himasta, osa Metro Manilaa, muureilla erotettu rikkaiden asuinalue) etsimään ultimate-treenejä. Netistä paikallisen kattojärjestön sivuilta bongasin treeniajat, vähän kyselin meilillä ja eikun tikkana paikalle. Valitettavasti juuri viime viikonloppuna oli täällä ollut kesäkauden finaalit, ja nyt ultimate-porukka oli pitkää viikonloppua viettämässä Subicissa beach-turnauksessa. Eli ei ollut treenejä. Tapasin kyllä muutaman pelurin ja pääsin paiskomaan lättyä useamman kuukauden tauon jälkeen. On se vaa kivaa! Ja sain yhteystietoja ja muuta, eli ensi viikolla sitten uusiin treeneihin. Täällä on liitossa semmoset 1000 jäsentä, joista yli puolet Manilassa. Eli tällä alueella saman verran kuin Suomessa. Lajia on pelattu Filippiineillä kymmenisen vuotta, ja isoimmat kurgot ovat täällä vielä länsimaisia expatteja.
Nämä rouvat oli siis meidän caddiet, eihän sitä itse mailoja vedellä. Tai kaljaa kanneta.
Azmo "Pinkboy" the Bakla sekä caddie
3 kommenttia:
Noh noh, näpit irti niistä naisista siellä! ;)
Nojoo, ei mutta mahtaa tuntua oudolta tuommoinen serviisi, mistä suomessa varmaan saa pulittaa ihan kiitettävästi. Kyllä farangin kelpaa, mahtavaa! :) Vai miksikä siellä ulkomaisia kutsutaankaan... :)
Aikamoinen tuo vaaleanpunainen ilmestys... Norsuko?
Ehtiikö siellä kiertämään nähtävyyksiä ollenkaan? Vai onko niitä, museoita tai luonnonihmeitä?
Vaihteeksi sadepäivä Suomessa, herkkusäitä kestikin jo monta viikkoa. Seuraavaksi aurinkoa tietty sitte vasta syyskuussa...
@härbä: Joo ei toi caddie homma mualimalla mitään kauhean uniikkia ole, mutta enpä ollut itse ennen Suomen ulkopuolella pelannut. "Joe" on vissiin aikaa yleinen nimitys, Jenkkejä kun täällä on ollut ennen niin paljon.
@artsila: Joo, varsinainen sotaronsu! Olishan täällä, en oo oikein ehtinyt kiertelemään vaan vielä. Esim. 1500-luvulla espanjalaisten tekemät muurit tässä Manilassa (niitä muuten kiertää golf kenttä, pitäis käydä lämimässä sielläkin), tulivuoria, ja tietty satumaisia beachisaaria. Ja maailman eliöstöltään rikkaimmat sukelluspaikat. Kuulemma. :)
Täällä lämpö tasaisesti 30 paikkeilla, ollut aika kuiva sadekausi tähän mennessä, ei oo kuin kerran tullut isommasti taifuunin reuna-alueen kaatosateita.
Lähetä kommentti